Samgång eller inte?

Kimitoöns kommun har inte planer på att börja diskutera en samgång. Jag har tydligt upplevt att det inte finns något politiskt intresse på Kimitoön att aktivt börja diskutera sammanslagningar.

Tyngdpunkten i verksamheten skall ligga på att med aktiva effektiveringsåtgärder hålla kommunens ekonomi i balans och fortsätta som självständig kommun. Åtgärderna innehåller bland annat effektivare användning av kommunens fastigheter och minskning av personalen genom pensioneringar.

Kommunens ekonomi är idag i balans och möjligheterna att fortsättningsvis ha en balanserad ekonomi är goda, om de politiska besluten om omstruktureringar av verksamheten fortsätter. Utan en balanserad ekonomi, är fortsatt självständighet inte möjlig.

Endast i det fall att regeringen genom tvångslagstiftningen tvingar ihop kommuner, kan en samgång vara aktuell. Det är mycket osannolikt att en dylik lagstiftning skulle komma.

Regeringsprogrammet innehåller samma skrivning som ramlagen gällande skärgård, långa avstånd och språk. På dessa grunder har Kimitoöns kommun fått undantag för arrangerandet av social- och hälsovården. Ramlagen skall nu ersättas av en strukturlag. Strukturlagen kommer att bygga på riktlinjerna i regeringsprogrammet.

Jag ser nog väldigt få synergieffekter i en sammanslagning mellan Kimitoön och Väståboland. Ingen har heller kunnat påvisa dylika. Om någon kan påvisa att fördelarna av en samgång är klart större än nackdelarna, är jag beredd att aktivt börja jobba i den riktningen.

Personligen ser jag således inte en åboländsk kommun som en omöjlig skapelse, men den blir en väldigt dyr sådan. Kimitoön har tyvärr endast att förlora i en sådan konstellation. Avsikten med sammanslagning av kommuner är att koncentrera den kommunala servicen. Den som säger annat, är nog tvungen att motivera sig väl. Skall en sammanslagning ha önskat resultat, d.v.s. minska kostnaderna och garantera servicen, finns det ingen annan väg att gå.

Att föreslå en sammanslagning av Kimitoön och Väståboland är lite samma som att föreslå att Ingå och Sibbo skall slås ihop. Geografiskt skulle det vara en hopplös konstruktion.

Sammanfattningsvis kan man konstatera att endast två saker kan leda till en kommunsamgång för Kimitoöns kommun: 1) Tvångslagstiftning, där kommuner tvingas gå samman enligt vissa premisser. Med de uppgifter vi idag känner till, är detta osannolikt. Skulle tvångslagstiftning komma, säger dock regeringsprogrammet bl.a. att skärgårdsförhållanden skall beaktas. Det torde inte finnas lika mycket skärgårdsförhållanden någon annanstans i vårt land som på Kimitoön med omnejd.
2) Kommunens ekonomi försvagas märkbart. Vi har relativt goda möjligheter att ytterligare sänka våra kostnader om inkomstunderlaget börjar svikta.

Av 28 kommuner i Egentliga Finland är 12 kommuner mindre än Kimitoön. De åboländska kommunerna har gjort mycket för att förändra kommunstukturen i vårt land, nu borde övriga kommuner ta modell av oss.

Kuntaliitos vai ei?

Kemiönsaaren kunnalla ei ole suunnitelmissa aloittaa keskustelua kuntaliitoksesta. Olen selvästi havainnut, ettei Kemiönsaarella ole poliittisia intressejä ryhtyä aktiiviseen keskusteluun asiasta.

Kunnan toiminnan painopisteen tulisi olla aktiivisissa tehostamistoimenpiteissä, joiden avulla kunnan talous pidetään tasapainossa, samalla kun ensisijaisesti jatketaan itsenäisenä kuntana. Näihin toimenpiteisiin lukeutuvat mm. kunnan kiinteistöjen tehokkaampi käyttö sekä henkilöstön vähentäminen eläkkeelle siirtymisten kautta.

Kunnan talous on tasapainossa, ja mahdollisuudet sen ylläpitämiseen jatkossakin ovat hyvät, mikäli poliittiset päätökset toiminnan uudelleen strukturoinnista jatkuvat. Ilman tasapainoista taloutta itsenäinen tulevaisuus ei ole mahdollinen.

Vain siinä tapauksessa, että hallitus pakottaa kuntia yhteen pakkolainsäädännöllä, yhdistyminen saattaa tulla ajankohtaisesti. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että sellaista lainsäädäntöä oltaisiin tällä hetkellä kaavailemassa.

Hallitusohjelma on puitelain kanssa samansisältöinen koskien saaristoa, pitkiä välimatkoja ja kieliolosuhteita. Näillä perusteilla Kemiönsaaren kunnalle on puitelain mukaan myönnetty poikkeus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskysymyksessä. Puitelaki korvataan nyt uudella rakennelailla. Rakennelaki tulee pohjautumaan hallitusohjelman sisältämille linjauksille.

Näen hyvin harvoja synergiahyötyjä Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan yhdistymisessä.Tosin kukaan ei ainakaan vielä ole pystynyt niitä osoittamaankaan. Mikäli joku kykenee osoittamaan, että edut yhteen liittymisestä ovat selvästi haittoja suuremmat, olen valmis ryhtymään aktiivisesti toimimaan sen suuntaisesti.

Henkilökohtaisesti en siis näe turunmaalaista kuntaa mahdottomana ajatuksena, mutta siitä tulee erittäin kallis rakennelma. Sellaisessa asetelmassa Kemiönsaarella on valitettavasti vain hävittävää. Kuntien yhteen liittymisen tavoitteena on kunnallisten palveluiden tehostaminen ja keskittäminen. Joka sanoo muuta, on kyllä pystyttävä perustelemaan asiansa hyvin. Jotta kuntaliitoksella olisi toivottu lopputulos eli kustannusten karsiminen ja palveluijen takaaminen, muita vaihtoehtoja ei ole.

Ehdotus Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan kuntien yhteen liittämisestä on vähän samankaltainen kuin ehdotus Inkoon ja Sipoon yhteen liittämisestä. Se olisi maantieteellisesti toivoton asetelma.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ainoastaan kaksi seikkaa voi johtaa kuntaliitokseen Kemiönsaaren osalta:
1) Pakkolainsäädäntö, jonka seurauksena kunnat pakotetaan yhteen tiettyjen lähtökohtien perusteella. Nykyisen tietämyksemme mukaan tämän asian toteutuminen on epätodennäköistä. Mikäli pakkolainsäädäntö toteutettaisiin, hallitusohjelma sanoo kuitenkin muun muassa, että saaristo-olosuhteet tulee huomioida. Muualla maassamme ei liene yhtä runsaasti saaristo-olosuhteita kuin Kemiönsaarella ympäristöineen.
2) Kunnan talous heikkenee huomattavasti. Meillä on kuitenkin suhteellisen hyvät mahdollisuudet edelleen alentaa kulujamme, mikäli tulopohja rupeaisi horjumaan.

Varsinais-Suomen 28 kunnasta 12 kuntaa on Kemiönsaarta pienempiä. Kunnat Turunmaalla ovat tehneet paljon muuttaakseen maamme kuntarakennetta, nyt muiden kuntien tulisi ottaa meistä mallia.

Social- och hälsovård - Sosiaali- ja terveydenhoito

Eftersom det de senaste dagarna har varit några artiklar i tidningen gällande social- och hälsovården och speciellt läkarmottagningarnas framtid, vill jag här skriva några förtydliganden. Jag skriver dessa förtydliganden eftersom det inte via ÅU verkar vara möjligt att få fram saker tillräckligt exakt och nyanserat. Det man säger förenklas och t.o.m. förvrängs för att ge en radikal bild av saker. Det är synd att det är på det här sättet, men det är inte mycket vi kan göra åt saken.

Frågan om hälsostationerna blev aktuell då vi i samband med pressinfo om budgeten för nästa år berättade att en av tyngdpunkterna år 2011 är linjedragningar för hur social- och hälsovården skall ut i framtiden på Kimitoön. Det handlar alltså om att börja skissa på olika alternativ.

Jag vidhåller dock att någonting måste göras inom hälsovården de närmaste åren, antingen sköter vi det på egen hand (om vi får göra det) eller så kommer social- och hälsovården på Kimitoön att skötas som en del av en större helhet. Vi är t.ex. en av få kommuner som idag sköter labb och röntgen i egen regi, de flesta kommunerna har det som en del av sjukvårdsdistriktets verksamhet. Ambulansverksamheten flyttas snart till sjukvårdsdistriktet och trenden kommer att fortsätta.

Jag vet inte hur en kommande modell ser ut, det bör utredas, men som idag kommer det inte att fortsätta. Dessutom är det inte enbart fråga om vad Kimitoön vill, utan hur staten kommer att se på social- och hälsovården framöver. I processen hur vi skall jobba i framtiden skall alla som jobbar i kommunen delta.

Några aspekter:

• Social- och hälsovården måste granskas, eftersom det nationellt kommer att ske stora förändringar de närmaste åren, dessa ändringar kommer också att inverka på Kimitoön.
• När kostnaderna skall ner, måste också den största sektorn bidra, social- o. hälsovården står för ca 50 % av kommunens kostnader. De som jobbar borde ha den bästa utrustningen, inte skall vi väl också framöver skaffa dubbelt av allt.
• Kimitoön har fått undantag från lagens krav på minimi 20.000 invånare för att arrangera social och hälsovård på basnivå. Vi är endast 7.000 invånare, så vi skulle inte ens räcka till en hälsocentral. Nu har vi dessutom två hälsostationer. Hur länge gäller detta undantag?
• Vi har för närvarande en ordinarie tandläkare, då vår målsättning är 3,5, och att hyra in tandläkare är ingen långsiktig lösning.
• Inom sju år har alla nuvarande läkare nått pensionsåldern. Vi har inte trots stor aktivitet, lyckats rekrytera någon under de 2 senaste åren. Här kan en delorsak vara den splittring vi har, man hamnar ibland att jobba ensam.
• Jag tror inte det handlar om att helt stänga enheter utan att mycket tydligt fördela uppgifter, vad görs var. Inte kan vi i dagens läge ha två hälsostationer, som nästa är kopior av varandra och ingendera fungerar fullt ut. Vi borde kunna skapa en så fullservice hälsostation som möjligt i våra förhållanden, där de som jobbar har bra utrymmen och modern utrustning. Kvaliteten i vården borde vara det viktigaste. Antalet hälsostationer är inte den viktigaste frågan, utan vilken service dessa bjuder. Framöver kommer nog inte exakt samma service att kunna erbjudas på två ställen. Redan idag finns skillnader.
• Dessutom är läget redan idag det, att är du ens lite mera sjuk, är du tvungen att besöka Åbo och någon annan större offentlig eller privat serviceproducent.
• Vidare kan sägas att kommunen inte ens ordnar bashälsovård åt 7.000 invånare, eftersom drygt 1.000 personer sköts av Dalmeds företagshälsovård. Gällande tandvård gäller detta dock inte.

Jag är övertygad om att de som jobbar med detta dagligen, vet hur verksamheten skall utvecklas för att möta framtida behov och krav.

Frågan är dock inte någon budgetfråga för nästa år, utan det handlar om att börja tänka i nya banor i samband med att vi inleder arbetet med att minska våra utgifter med 1,7 milj. från 2012 framåt. År 2011 är på många sätt ett stabilt år, det mest fortsätter som förut. T.ex. inga permitteringar är aktuella.

Att göra och beställa utredningar hör till vardagen i kommunen, det görs hela tiden. Vi måste hänga med vår tid och anpassa verksamheten enligt dagens krav. Jag vet dock att alla inte upplever förändring och anpassning till modern tid som en bra sak, tyvärr. Vi kan dock inte stanna kvar i det förflutna, hur bekvämt det än skulle vara.

Koska lehdessä on viime päivinä ollut muutama sosiaali- ja terveydenhoitoa, erityisesti lääkärinvastaanottojen tulevaisuutta koskevia artikkeleita, haluan tässä esittää muutaman selvennöksen. Kirjoitan nämä selvennökset siksi, että ei tunnu ÅU:n kautta olevan mahdollista saada asioita esille tarpeeksi tarkasti ja oikeansävyisinä. Se, mitä sanotaan yksinkertaistetaan ja asioita jopa väännellään, jotta niistä annettaisiin tarpeeksi radikaali kuva. On sääli, että näin tapahtuu, mutta emme voi asialle juuri mitään.

Terveysasemakysymys tuli ajankohtaiseksi, kun me ensi vuoden budjetin lehdistötiedotteen jakamisen yhteydessä kerroimme, että yksi vuoden 2011 painopisteistä on linjanveto sille, millainen sosiaali- ja terveydenhoito Kemiönsaaressa tulevaisuudessa tulee olemaan. On siis kysymys siitä, että erilaisia vaihtoehtoja aletaan luonnostella.

Myönnän toki, että terveydenhoidon alueella on lähivuosina tehtävä jotakin, joko hoidamme sen itse (jos saamme) tai sitten Kemiönsaaren sosiaali- ja terveydenhoito tullaan hoitamaan osana suurempaa kokonaisuutta. Olemme esimerkiksi niitä harvoja kuntia, jotka nykyään hoitavat laboratorionsa ja röntgeninsä itse, useimmissa kunnissa se on osa sairaanhoitopiirin toimintaa. Ambulanssitoiminta siirretään pian sairaanhoitopiirille ja suuntaus tulee jatkumaan.

En tiedä, miltä tuleva malli näyttää, sitä tulee selvittää, mutta samanlaisena kuin nyt se ei tule jatkumaan. Sitä paitsi ei ole ainoastaan kyse siitä, mitä Kemiönsaari haluaa vaan siitä, miten valtio tulee jatkossa tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhoitoa. Kaikkien kunnassa työskentelevien tulee osallistua prosessiin; siihen miten tulevaisuudessa työskentelemme.

Muutamia näkökohtia:

• Sosiaali- ja terveydenhoitoa täytyy tarkastaa, sillä lähivuosina tulee valtakunnallisesti tapahtumaan suuria muutoksia, nämä muutokset tulevat vaikuttamaan Kemiönsaareenkin.
• Kun kustannuksia leikataan, täytyy myös suurimman sektorin osallistua, noin 50 % kunnan kustannuksista aiheutuu terveydenhoidosta. Siellä työskentelevillä tulee olla paras mahdollinen varustus, emme kai jatkossakin hanki kaikkea kaksin kappalein.
• Kemiönsaari on saanut poikkeusluvan lain vaatiman 20.00 asukkaan vähimmäismäärästä järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhoito. Meitä asukkaita on vain 7.000, joten määrä ei riitä edes yhteen terveyskeskukseen. Nyt meillä sitä paitsi on kaksi terveyskeskusta. Kuinka kauan tämä poikkeuslupa on voimassa?
• Meillä on tällä hetkellä yksi vakituinen hammaslääkäri, kun tavoitteemme on 3,5, ja hammaslääkärien vuokraaminen ei ole mikään pitkäaikainen ratkaisu.
• Seitsemän vuoden sisällä kaikki nykyiset lääkärit saavuttavat eläkeiän. Kahden viime vuoden aikana emme ole onnistuneet rekrytoimaan yhtään lääkäriä suurista ponnistuksista huolimatta. Tähän voi osasyynä olla hajanaisuutemme, välillä joutuu työskentelemään yksin.
• En usko, että on kyseeseen tulee yksikköjen sulkeminen, vaan että tehtäväjako tehdään hyvin selkeäksi; mitä missäkin tehdään. Meillä ei nykytilanteessa voi olla kahta terveysasemaa, jotka ovat melkein toistensa kopioita eivätkä toimi täydellä teholla. Meidän tulisi voida luoda niin täyden palvelun terveysasema kuin mahdollista olosuhteissamme, sellainen, jossa työskentelevillä on hyvät tilat ja nykyaikainen varustus. Hoidon laadun tulisi olla tärkeintä. Terveysasemien määrä ei ole ensisijainen kysymys vaan se, millaista palvelua nämä tarjoavat. Jatkossa kahdessa paikassa ei voida tarjota tarkalleen samanlaista palvelua. Jo nyt on eroja.
• Sitä paitsi tilanne on jo nykyään se, että jos olet vähänkään sairaampi, joudut asioimaan Turussa tai muun suuremman julkisen tai yksityisen palveluntarjoajan luona.
• Edelleen voidaan mainita, ettei kunta edes järjestä perusterveydenhoitoa 7.000 asukkaalle, koska runsaat 1.000 hoitaa Dalmedin yritysterveydenhoito. Hammashuollossa tämä ei päde.

Olen vakuuttunut siitä, että he jotka päivittäin työskentelevät asian parissa, tietävät miten toimintaa tulee kehittää kohdatessamme tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia.

Kyse ei toki ole mistään ensi vuoden budjettikysymyksestä vaan on kyse siitä, että täytyy alkaa ajatella uudella tavalla, kun aloitamme työt menojen vähentämiseksi 1.7 miljoonalla vuodesta 2012 eteenpäin. Vuosi 2011 on monella tapaa vakaa vuosi, suurin osa jatkuu kuin ennenkin. Esimerkiksi lomautukset eivät ole ajankohtaisia.

Selvitysten tekeminen ja tilaaminen kuuluvat kunnan arkipäivään, sitä tehdään koko ajan. Meidän tulee pysyä ajassa mukana ja sopeuttaa toiminta tämän päivän vaatimuksiin. Tiedän toki, että kaikki eivät koe muutoksia ja nykyaikaan sopeutumista hyväksi asiaksi, valitettavasti. Emme kuitenkaan voi jäädä menneeseen, oli se kuinka mukavaa tahansa.

Läs mera:

Info om kommundirektörens budgetförslag 2010

Lue lisää:

Tietoa kunnanjohtajan talousarvioehdotuksesta 2010

Fullmäktige i Kimitoöns kommun har 7.10. beslutat att Björkboda skola, Tjuda skola, Ytterkulla skola och Mjösundin koulu stängs 31.7.2010. Enligt beslutet flyttas eleverna från Björkboda och Ytterkulla till Dalsbruks skola, från Tjuda till Amosparkens skola och från Mjösundin koulu till Kemiönsaaren keskuskoulu. Furubo flyttas till Ytterkulla skolfastighet.

Elevunderlaget har de senaste sex åren sjunkit med 191 elever (21%) och beräknas under de kommande sex åren sjunka med ytterligare 139 elever (24%). Den här elevminskningen har redan och kommer ytterligare framöver att inverka på kommunens inkomster. Kommunen får i år 8787€ per elev i statsandel. Varje förlorad elev betyder mindre inkomster för kommunen medan utgifterna i form av lärarlöner, städning, el, värme och fastighetsunderhåll består. Då vi varje år mister 20-30 elever betyder det att kommunens inkomster minskar med 175 000 – 260 000 € årligen. Det här är en summa som motsvarar 3,5-5 lärartjänster per år. I det nuvarande skolnätet går det inte att dra in så mycket på undervisningen att det skulle motsvarare tre till fem lärartjänster varje år. Därför är ändringar i skolstrukturen nödvändiga.

Då det är skolsektorn som förlorar inkomsterna är det också skäligt att det är skolsektorn som ska se över sina utgifter. Ändringarna i skolnätet enligt fullmäktiges beslut beräknas ge inbesparingar på 725 000 €. Eftersom skolsektorn redan länge har sett elevminskningen komma har man anammat försiktighetsprincipen och anställt ny personal på tidsbundna arbetsavtal. Enbart i budgeten för år 2010 beräknas skolnätsändringarna ge en inbesparing på 250 000 € under tiden augusti-december.

På årskurs nio i vår går det ut 95 elever medan det på årskurs ett nästa höst kommer in endast 65 elever. Dessa 65 blivande ettor har hittills fördelats på hela tio (inklusive Hitis-Rosala) olika skolor, i höst kommer de att fördelas på sex skolor. På många andra håll fördelas den här mängden elever på en eller högst två skolor. Undervisningen skapas inne i skolan av rektor, lärare, övrig personal och elever tillsammans. Nästa år ser väggarna, klasskamraterna och kanske läraren lite annorlunda ut för en del av eleverna. Men det kunnande och den yrkesskicklighet som personalen har försvinner inte. Eleverna kommer fortsättningsvis att få en minst lika god undervisning som hittills.

Sedan vill jag korrigera några direkta felaktigheter. Fullmäktige besluter själv om när en beredning är tillräcklig eller när den inte är det. I detta fall tog fullmäktige skilt ställning till att beredningen är tillräcklig genom att först rösta om en återremittering. Det finns det flera rättsfall som klargör detta, t.ex. HFD 23.1.1997 T 81. Allt som har gått att utreda på förhand i skolfrågan har utretts. Vi kan i oändlighet spekulera i framtiden, men allt vi får fram är antaganden. Ingen kan med säkerhet säga vad som sker t.ex. år 2012, det här hur gärna vi än skulle vilja veta det.

Beslutet strider inte heller mot samgångsavtalet. Avtalet är i kraft endast 3 år och just för att skolnätsfrågan är akut, har den berörts i avtalet. Det står i avtalet att skolorna kvarstår så länge det finns ett ”tillräckligt” elevunderlag. Vad som är tillräckligt avgöras av fullmäktige. Det är en ändamålsenlighetsfråga, inte en laglighetsfråga.

Besvär i detta fall kan anföras endast som kommunalbesvär på laglighetsgrund. Dethär betyder att förvaltningsdomstolen inte tar ställning till ändamålsenligheten i beslutet. Det är klart att det kan ske formfel i behandlingen av ärenden i en kommun, eftersom det inte på förhand går att säga vad som händer under ett möte. I detta fall går det dock inte att såhär genast hitta dylika formfel.

Det som för mig ter sig mycket märkligt är att alla fullmäktigemedlemmar inte respekterar ett demokratiskt fattat beslut av fullmäktige.

On hyvä olla aktiivinen, mutta kannattaa ottaa selvää faktoista

Valtuusto on 7.10. päättänyt, että Björkboda skola, Tjuda skola, Ytterkulla skola ja Mjösundin koulu suljetaan 31.7.2010. Päätöksen mukaan Björkbodan ja Ytterkullan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaan, Tjudan oppilaat Amosparkens skolaan ja Mjösundin koulun oppilaat Kemiönsaaren keskuskouluun. Furubo siirretään Ytterkullan koulukiinteistöön.

Oppilasmäärä on viimeisen kuuden vuoden aikana laskenut 191 oppilaalla (21%) ja sen arvioidaan laskevan seuraavan kuuden vuoden aikana vielä 139 oppilaalla (24%). Tämä oppilasmäärän väheneminen on jo vaikuttanut kunnan tuloihin ja tulee vaikuttamaan niihin edelleen. Kunta saa tänä vuonna 8787€ valtionavustusta oppilasta kohti. Vähenevät oppilasmäärät vähentävät kunnan tuloja, mutta kustannukset, kuten opettajien palkat, siivous, sähkö, lämpö ja kiinteistön ylläpito säilyvät. Kun oppilasmäärä vuosittain vähenee 20–30 oppilaalla, se merkitsee kunnalle tulojen menetystä 175 000 – 260 000 € vuosittain. Tämä summa vastaa 3,5-5 opettajanvirkaa vuosittain. Nykyisessä kouluverkossa ei ole mahdollista säästää opetuksesta niin paljoa, että se vastaisi 3-5 opettajanvirkaa vuosittain. Tämän vuoksi kouluverkon muutokset ovat välttämättömiä.

Koska tulonmenetys tapahtuu koulusektorilla, on kohtuullista, että koulusektori tarkastaa menonsa. Valtuuston päätöksen mukaisten kouluverkon muutosten arvioidaan säästävän 725 000 €. Koska oppilasmäärän väheneminen on tiedetty koulusektorilla jo pitkään, on noudatettu varovaisuusperiaatetta ja palkattu vain määräaikaista henkilökuntaa. Jo pelkästään elokuu-joulukuu välisenä aikana vuoden 2010 talousarviossa kouluverkon muutosten lasketaan säästävän 250 000 €.

Vuosikurssilta yhdeksän lopettaa 95 oppilasta ja ensi vuonna ensimmäisellä luokalla aloittaa vain 65 oppilasta. Nämä 65 uutta ykkösluokkalaista on tähän asti jaettu kymmeneen (Hiittis-Rosala mukaan lukien) kouluun, tänä syksynä heidät jaetaan kuuteen kouluun. Monessa muussa kunnassa tämä oppilasmäärä jaetaan yhteen tai korkeintaan kahteen kouluun. Opetuksen koulussa luovat yhdessä rehtori, opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat. Ensi vuonna saattavat seinät, luokkatoverit ja ehkä opettajakin näyttää erilaiselta osalle oppilaista. Mutta henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito eivät häviä minnekään. Oppilaat saavat jatkossakin vähintään yhtä hyvää opetusta kuin tähän saakka.

Sitten haluan oikaista joitakin virheellisyyksiä. Valtuusto päättää itse, onko valmistelu riittävä vai ei. Tässä tapauksessa valtuusto otti tähän asiaan erikseen kantaa äänestämällä ensin asian lähettämisestä uudelleen valmisteltavaksi. On olemassa useita oikeustapauksia, jotka selventävät tätä, esim. KHO 23.1.1997 T 81. Kaikki, mikä on ollut mahdollista selvittää koulukysymyksessä etukäteen, on selvitetty. Voimme spekuloida tulevaisuutta loputtomiin, mutta tuloksena on vain olettamuksia. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mitä tapahtuu esim. vuonna 2012, vaikka kuinka mielellämme haluaisimmekin sen tietää.

Päätös ei ole ristiriidassa yhdistymissopimuksen kanssa. Sopimus on voimassa vain 3 vuotta ja juuri koulukysymyksen kiireellisyyden vuoksi siihen on otettu kantaa sopimuksessa. Sopimuksessa lukee, että koulut säilytetään niin kauan, kun on olemassa ”riittävä” oppilasmäärä. Valtuusto ratkaisee sen, mikä on riittävä. Tämä on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei laillisuuskysymys.

Tässä tapauksessa valitus voidaan tehdä ainoastaan kunnallisvalituksena, jonka voi tehdä ainoastaan laillisuusperusteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeus ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. On selvää, että asian käsittelyssä voi tapahtua kunnassa muotovirhe, koska ei voida etukäteen tietää, mitä kokouksessa tapahtuu. Tästä tapauksesta ei ainakaan nopeasti katsottuna vastaavia muotovirheitä löydy.

Mielestäni on hyvin erikoista, että kaikki valtuuston jäsenet eivät kunnioita valtuuston demokraattisesti tekemää päätöstä.

Teksti löytyy suomeksi tämän artikkelin jatkona.

Med anledning av att det i ÅU framfördes felaktiga uppfattningar om kommunernas skuldbörda på Kimitoön, finns det orsak att framföra följande fakta.

Skuldbördan i kommunerna 31.12.2008 var följande:

Västanfjärd: 3,0 milj.€, 3.803 €/invånare
Dragsfjärd: 9,7 milj.€, 2.949 €/invånare
Kimito: 4,7 milj.€, 1.473 €/invånare

Kimitoön 1.1.2009: 17,4 milj.€, 2.390 €/invånare

Kimitoön 31.12.2009: 20,8 milj.€, 2.855 €/invånare

De tre största investeringarna år 2009, som ökar skuldbördan är: 1) Dalsbruks skolsanering netto 800.000, totalt under åren 2008-2009: 2,76 milj. €, av detta erhålls 1,35 milj. € som statsbidrag. 2) Västanfjärds skolsanering netto 840.000, totalt 2008-2009: 1,23 milj.€. 3) Nordanå vattenverk 1.000.000,totalt 2007-2009: 1,42 milj.€.

Samtliga av dessa investeringar har startat innan Kimitoöns kommun inledde sin verksamhet.

Vidare kan det framhålls att Västanfjärd, enligt senaste nummer av Finlands kommuntidning, skulle ha uppfyllt statens kriterier för en kriskommun, med stora ekonomiska svårigheter.

Med beaktade av rådande ekonomiska omständigheter i vårt land, kan vi säga att det var en lyckträff att kommunerna på Kimitoön gick samman 1.1.2009. Tack vare detta erhåller vi 5,76 milj. € av staten under åren 2009-2011.

Dessa pengar är mycket behövliga med tanke på att kommunalskatten i år minskar med 4,6 % eller 800.000 € och samfundsskatten med 44 % eller 870.000 €. De totala skatteinkomsterna år 2009 minskar med 7,3 % eller 1.550.000 €, jämfört med år 2008. Kimitoöns kommun kommer i år att göra ett underskott på ca 1.000.000 €, utan samgångsbidraget skulle underskottet vara ca 3.000.000 €. Vi måste helt enkelt anpassa utgifterna efter inkomsterna.

Jag vill dock påstå att de flesta investeringar som gjorts under de senaste åren var nödvändiga. Visst finns det undantag, men vi måste komma ihåg att tankesätten var annorlunda så länge vi var separata kommuner. Ett exempel är t.ex. Amosparken som under alla dessa år kostat ca 300.000 € i investeringar, vilket är ungefär lika mycket som endast parkeringen utanför motionshallen i Dalsbruk. Genom denna investeringar har vi lockat hit tusentals människor årligen. Även framöver behöver vi investeringar som gör ön attraktiv, om vi skall överleva. Även motionshallen i Dalsbruk är ett bra exempel på hur man kan göra en ort mera intressant och mångsidig genom kommunala satsningar. Vi måste våga tänka i nya banor, alternativet är att vi sparar oss till döds och det är inget lockande alternativ.

När det gäller att spara är möjligheterna mycket små inom samtliga enheter i kommunen, allt man kunnat ta bort börjar vara borttaget. Vill vi få lägre kostnader, kräver det ändringar i servicestrukturen. Grundproblemet på Kimitoön är att vi tappat ca 20 % av vår befolkning sedan år 1980. Det här betyder stora inkomstbortfall, eftersom varje kommuninvånare hämtar kommunen ca 5.000 € årligen. På Kimitoön dör det årligen ca 100 personer, men det föds 50-60 barn. Befolkningsminskningen är således naturlig och beror inte på att människor flyttar bort. Tvärtom har Kimitoön många år haft en större inflyttning än utflyttning, men inte tillräcklig för att kompensera den naturliga minskningen. Under detta år har vi minskat med 14 personer fram till slutet av juli. Vi var då 7.289 personer.

Det påstås ibland att antalet personal och speciellt antalet förmän skulle ha ökat i Kimitoöns kommun, jämfört med de tidigare kommunerna och samkommunen. Utåt kan det se konstigt ut, men beaktar man vikarier, så rekryterar kommunen varje vecka personal och så kommer det att vara också framöver. Inom vissa områden har vi t.o.m. brist på personal. Under de närmaste åren kommer personalantalet att minska totalt sett, men ett visst antal behövs nog för att hålla igång kommunen. Vissa sektorer kommer att öka, andra minska. Det är viktigt att komma ihåg att Region Åboland tidigare skötte många uppgifter som idag hör till kommunerna. Många inom personalen jobbar idag långa dagar och långa veckor. Kimitoöns kommun är i särklass områdets största arbetsgivare, så t.ex. antalet anställda kan variera från dag till dag.

Det kan också framhållas att Kimitoöns kommun har väldigt små möjligheter, eller inga alls egentligen, att påverka det allmänna ekonomiska läget i vår land. Jämfört med många andra kommuner, har Kimitoöns kommun idag ett relativt stabilt läge. Men vill vi att ekonomin även framöver skall vara i balans, krävs det att vi syr om kostymen efter vår nya storlek.

Ja sama suomeksi:

ÅU:ssa olleiden Kemiönsaaren kuntien velkataakkaa koskevien virheellisten tietojen vuoksi on syytä muistuttaa mieliin seuraavat tosiasiat:

Kuntien velkataakat 31.12.2008 olivat seuraavat:

Västanfjärd: 3,0 milj.€, 3.803 €/asukas
Dragsfjärd: 9,7 milj.€, 2.949 €/asukas
Kemiö: 4,7 milj.€, 1.473 €/asukas

Kemiönsaari 1.1.2009: 17,4 milj.€, 2.390 €/asukas
Kemiönsaari 31.12.2009: 20,8 milj.€, 2.855 €/asukas

Vuoden 2009 kolme suurinta investointia, jotka aiheuttavat velkataakan ovat: 1) Dalsbruks skolan peruskorjaus netto 800.000, yhteensä vuosien 2008-2009 aikana: 2,76 milj. €, josta 1,35 milj. € saadaan valtionapuna. 2) Västanfjärdin koulun peruskorjaus netto 840.000, yhteensä 2008-2009: 1,23 milj.€. 3) Nordanån vedenottamo 1.000.000,yhteensä 2007-2009: 1,42 milj.€.

Kaikki nämä investoinnit oli aloitettu ennen kuin Kemiönsaaren kunta aloitti toimintansa. Lisäksi voidaan mainita, että Västanfjärd olisi Suomen kuntalehden viimeisemmän numeron mukaan täyttänyt kriisikunnan kriteerit; kunta, jolla on suuria taloudellisia vaikeuksia. Huomioitaessa maassamme vallitseva taloudellinen tilanne voidaan sanoa, että oli onnen potku, että Kemiönsaaren kunnat päättivät yhdistyä 1.1.2009. Tämän ansiosta saamme valtiolta 5,76 milj. € vuosina 2009-2011.

Nämä rahat tulevat todella tarpeeseen, koska kunnallisverotulot laskevat tänä vuonna 4,6 % tai 800.000 € ja yhteisöverotulot 44 % tai 870.000 €. Vuoden 2009 verotulot laskevat vuonna 2009 yhteensä 7,3 % tai 1.550.000 € vuoteen 2008 verrattuna. Kemiönsaaren kunnalle muodostuu tänä vuonna n. 1.000.000 € alijäämää, ilman yhdistymisavustusta alijäämä olisi n. 3.000.000 €. Meidän täytyy yksinkertaisesti sovittaa menot tulojen mukaan.

Haluan tosin väittää, että suurin osa viime vuosina tehdyistä investoinneista ovat olleet välttämättömiä. Toki on poikkeuksiakin, mutta täytyy muistaa, että ajatustapa oli erilainen kuntien ollessa vielä erillään. Yksi esimerkki on esim. Amospuisto, joka on investointina näiden vuosien aikana maksanut n. 300.000 €, joka on suunnilleen saman verran kuin pelkästään Taalintehtaan liikuntahallin parkkipaikka. Tällä investoinnilla olemme onnistuneet houkuttelemaan tuhansia ihmisiä tänne vuosittain. Tarvitsemme myös jatkossa investointeja, jotka tekevät saaren houkuttelevaksi, jos aiomme selvitä tulevaisuudessa. Myös Taalintehtaan liikuntahalli on esimerkki siitä, kuinka paikkakuntaa voi tehdä houkuttelevammaksi ja monipuolisemmaksi kunnallisilla panostuksilla. Meidän täytyy uskaltaa ajatella uudella tavalla, vaihtoehtoisesti säästämme itsemme hengiltä ja se ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Säästämismahdollisuudet kunnan kaikissa yksiköissä ovat hyvin pienet; kaikki mitä on voitu karsia on jo poistettu. Mikäli haluamme vielä karsia kustannuksia, vaatii se muutoksia palvelurakenteeseen. Kemiönsaaren perusongelma on väestön väheneminen; väestö on vähentynyt n. 20 % vuodesta 1980. Tämä tarkoittaa suuria tulomenetyksiä, koska jokainen kuntalainen tuo kunnalle n. 5.000 € vuosittain. Kemiönsaarella kuolee vuosittain n. 100 henkilöä, mutta syntyy vain 50-60 lasta. Väestön väheneminen on siis osa luonnollista kehitystä eikä johdu siitä, että ihmiset muuttaisivat pois Kemiönsaarelta. Päinvastoin Kemiönsaaren tulomuutto on ollut monta vuotta suurempi kuin ulosmuutto, mutta se ei riitä kompensoimaan luonnollista poistumaa. Tämän vuoden aikana väkiluku on pienentynyt 14 henkilöllä heinäkuun loppuun mennessä. Meitä oli tuolloin 7.289 henkilöä.

Toisinaan väitetään, että henkilökunnan määrä ja erityisesti esimiesten määrä olisi kasvanut Kemiönsaaren kunnassa aikaisempiin kuntiin ja kuntayhtymään verrattuna. Ulkoapäin katsottuna se saattaa näyttää kummalliselta, mutta jos huomioidaan myös sijaiset, kunta rekrytoi viikoittain henkilökuntaa ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Tietyillä osa-alueilla meillä on jopa henkilöstöpula. Lähivuosien aikana henkilöstömäärä pienenee, mutta tietty määrä henkilöstöä tarvitaan kunnan toiminnan ylläpitämiseen. Jotkin sektorit kasvavat, toiset pienenevät. Lisäksi on tärkeää muistaa, että Turunmaan Seutu hoito aikaisemmin monia nyt kunnalle kuuluvia tehtäviä. Monet henkilökunnassa työskentelevät pitkiä päiviä ja viikkoja. Kemiönsaaren kunta on selkeästi alueen suurin työnantaja, joten työntekijöiden määrä voi vaihdella päivästä toiseen.

On syytä myös huomioida, että Kemiönsaaren kunnalla on hyvin pienet tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa maamme yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Kemiönsaaren kunnalla on melko vakaa tilanne moniin muihin kuntiin verrattuna. Mutta jos haluamme talouden olevan tasapainossa myös jatkossa, vaaditaan toiminnan sopeuttamista uuteen kokoomme.